"...vaikutuksen on tehnyt hänen intohimoinen, jopa röyhkeä ja suora asenteensa. Tämä nainen tietää mitä hän tekee, ja jos ei tiedä, niin hakkaa päätä seinään ja hakee seinästä sen vastauksen! Nimenomaan seinästä, Järvinen lähinnä maalaa vähintään kaksimetrisiä kankaita kehollisellisella pohjoisen vahvalla aksentilla jättäen reunat kesken, kosks "maalaus ei lopu..."
- Kuvataiteilija Päivi Häkkinen
Artist statement - Anna Emilia Järvinen
Anna Emilia Järvinen (s.1990 Oulussa) työskentelee sekatekniikalla maalaten, piirtäen ja veistäen.
"Ei-systemaattinen kohtaaminen maailman kanssa ja ruumiilliset tapahtumat puskevat elämän voimaa äärikokemuksiksi, tunkeutuvat maalauksen läpi, ruumiillistuminen on kokonaisvaltaista ja olen elossa tavalla joka jo sattuu.
Ihminen minussa kulkee kuten kaikki kulkee, on jatkuvassa liikkeessä ja elämässä vaikuttavien vastakohtien törmäykset synnyttävät jotain aivan uutta, jonka merkitystä en tiennyt aiemmin, en ehkä vieläkään.
Ruumiin haava on auki ja maalaamisessa virtaava tuntematon aika kirkastuu.
Teoksilla on suhde tiedostumattomaan, elämän selittämättömyyteen. Pohdin kuolemanvietin ja elämän palon ystävyyttä ja lujaa liittoa.
Kohtu ja hauta, todistettu poissaolo ja kaipuu, irtipäästämisen välttämätön prosessi. Hajoaminen ja järjestäytyminen, muutos. Oman itsen rakennusmassan sulaminen muotoon, jonka liitoskohdat ovat kauniita ja huolellisia.
Inhimilliset elämään kuuluvat tragediat ovat samoja, mietin ja ihmettelen niitä oman aikani kontekstissa muistaen, tietäen ja tuntien, että olemme täällä myös toisiamme varten. Työskentelyni sisäänpäin kääntynyt alku ei ole vain yksityistä. Ruumis on kollektiivinen.
Taiteellinen työskentelyni sijaitsee inhimillisen elämän polttopisteessä. Eikä mikään inhimillinen ole lopulta vierasta. Tuttuus on vierasta ja vieras tulee tutuksi.
Kaikki alkaa alku kaaoksesta ja huomaan miten harmonia soi sekavuudessaan niin kauniisti että se kauneus jo sattuu. Työskennellessä ruumiillisesti ruumiin viisautta tuntien kuollut materiaali syttyy ja sytyttää elämää.
Liha ja henki kokoontuvat."
MFA Degree show of the Academy of Fine Arts of University of the Arts Helsinki. www.kuvankevat.fi
Teksti: Tuija Huovinen
"The size of Anna Emilia Järvinen's backpack depends on whether it can hold her notebook. The book rubs and sloshes around in the depths of the backpack, is opened and closed in parks, cafés, trains; everywhere Järvinen goes and where it would be impossible to fold out a large canvas. For Järvinen, it is important to carry a space with her to work with in case a compelling urge to create arrives. Working starts with the desire towards something she doesn't know yet.
"When the works are finished, they are no longer mine, they are bigger and wiser than me, they are something else."
Järvinen loves the feeling of being immersed and touched. Memories, feelings, and all that has been stored in the body are released on canvas, in sculptures, or unfiltered inside a notebook, with bare hands. Similarly, emotions are powerful, propulsive forces felt in the body. They help her gain presence and great freedom, where the conscious mind quietens down, at least a little. At the end of thor-ough rubbing, accidental spills, turning, wrinkling, finding materials, and jumping on top of them, Järvinen washes herself clean of paint, charcoal, dust, and ink.
The notes are sometimes pure dada and it can be a sheer impossibility to try to find out what it was all about in the first place. Even then, a note may lead somewhere else and be understood in another context. As the binding and spine begin to fray, Järvinen repairs her book gently roughly, and calls it beautiful."